26.3.2015

Luku 15

Meillä on keittiö!



Silloin kun vanha keittiö oli vielä pystyssä ja lattioissa oli monta kerrosta muovimattoa laminaatilla peitettynä, sekä seinissä ja katossa kellastunutta mäntypaneelia, ajatukseni tulevasta keittiöstä olivat tällaiset: 
"Mielestäni keittiö on kodin sydän ja sen myöskin pitäisi näyttää ja tuntua siltä. Siitä syystä remontti alkaa juuri keittiöstä. Sydän tarvitsee sykkeen! Unelmieni keittiö on rento, iloinen, lämmin, hyväntuoksuinen ja tietenkin myös toimiva ja kestävistä luonnonmateriaaleista tehty."

Nyt se unelmien keittiö on valmis. No, toki vielä muutama pikkujuttu puuttuu ja pari isompaakin, mutta isoin urakka on tehty. Sisustamistakin löytyy paljon, mutta ne ideat saavat tulla ajan kanssa ja tarpeen mukaan. Yrttiviljelmän ainakin haluan. Chilikin on jo ikkunan edessä itämässä. Räsymatot vaihtuvat myöhemmin uusiin, värin ja koon puolesta paremmin sopiviin.

Pidemmittä puheitta, tässä pitkän ja vähän erikoisenkin keittiöremonttimme lopputulos.






Punaiseen hormiin on tilauksessa jättisuuri huuva, eli liesikupu joka tulee kattamaan liedet hormin molemmin puolin. Myös kipinäsuoja puulieden edestä lattialta uupuu ja pieni peitelevy puulieden vasemmalta puolelta. Peltityöt teetämme ulkopuolisella, sillä meillä ei ole tarvittavia työkaluja saati tiloja käsitellä suuria pellinkappaleita. Huuvan tulon jälkeen päästään miettimään maustetelineitä sun muuta mukavaa ruoanlaittoa helpottamaan. Hormin edusta jää siis odottamaan lopullista valmistumistaan hiukan myöhemmäksi.

Kuvia lähempää katsottuna:



Ripaus mustaa siellä ja täällä.

Keittiön kodinkoneet, eli kaasuliesitaso, uuni, kaksi astianpesukonetta, pakastin sekä jääkaappi tilattiin virolaisesta verkkokaupasta. Hintaero suomalaiseen vastaavaan kauppaan on huima, suunnilleen 30%. Kaasutaso ja uuni ovat Smegin, joten Suomen hintatasolla ne olisivat jääneet ensimmäisenä ostamatta. Virolaisen verkkokaupan hinnoista sai vielä rutkasti lisäalennusta, kun kysyi kodinkoneille pakettitarjouksen. Heillä ei edes ollut kyseistä Smegin uunia ja kaasutasoa valikoimassaan, mutta he pystyivät tilaamaan ne meille kun erikseen kysyttiin. Toimitus sujui ongelmitta ja takuukin toimii.

Ulkomailta tilattiin myös keittiöhana. Voi ette arvaakaan kuinka kauan etsin mustaa hanaa, joka olisi tismalleen sen muotoinen kuin mielikuvissani! Netissä surffaillessa etsintöihin meni useampi viikko ja lopulta Kiinastahan sellainen löytyi. Eikä maksanut paljoa! :D

Vanhoja sähkötarvikkeita haalittiin vähän joka paikasta. Varsinkin maadoitettuja pistorasioita oli vaikea löytää. Löydettiin kuitenkin juuri kolme tuplapistorasiaa työtasojen ylle, koska siellä ne eniten pistävät silmään. Musta-valkoinen valokatkaisija tehtiin yhdistämällä kahden erilaisen katkaisijan osat toisiinsa.


Pieni tila hyödynnettiin reseptikirjoille.





Ikea on siitä kiva paikka, että sieltä löytää "Ikean näköisten" tavaroiden lisäksi myös aikamoisia helmiä! Meidänkin keittiöön sieltä jotain poimittiin, muun muassa molemmat valaisimet. Keraaminen kanta ja lasikuvut. Aivan huiput ja tosi edulliset! Seinävalaisinta on tosin hieman tuunattu ja siihen on lisätty kultainen narukytkin. Myös keraaminen tiskialtaamme on Ikeasta. Sillä on huima 25 vuoden takuu. Tosin en usko että takuu kattaa sitä, jos itse pämäyttää vähän lujempaa esim. valurautapadan tiskiin…

Koivuinen avohyllykkö on myös Ikeasta. Sitäkin on tuunattu sen verran, että sahattiin se kaksi hyllyä matalammaksi. Tykkään Ikeasta juuri siitä syystä, että monia heidän tuotteitaan on helppo tuunata omaan käyttöön sopivaksi. Ja sieltä löytyy myös niitä massiivipuutuotteita. Hyllykköön päädyttiin myös siitä syystä, että se oli koivua kuten keittiön työtasotkin. Ja työtasoista puheenollen, työtasoja kiertävät listatkin ovat Ikeasta. Mistään muualta ei löytynyt koivusta valmistettua kulmalistaa, mutta onneksi Ikeasta löytyi. Kaikki muut puulajit olisivat näyttäneet hassuilta koivuisten työtasojen vierellä. Listat peittävät hyvin seinien vinouden ja listojen ansiosta kaappien taakse ei myöskään pääse valumaan mitään jos muki menee nurin. Silikonia käytin vain välttämättömiin paikkoihin, kuten tiskialtaan tiivistykseen.

Vanhaa hirttä ja lautaa pääsi näkyville. Verhon taakse piiloutuu keittiöjakkara.

Edellinen keittiö oli synkkä paikka. Siitä ei säästettykään mitään muuta kuin vanha paneelikatto ja sekin sai maalia päälleen. Tässä vielä muistutus mistä lähdettiin. Keittiö ennen ja jälkeen:



Keittiö ruokailuhuoneen ovelta katsottuna, ennen ja nyt.


Hormi ennen ja jälkeen.



Keittiöön käytetyt pintamateriaalit:
  • Paneelikatto maalattiin ensin Uulan Into Sisäpohjamaalilla ja sen päälle Into Kalustemaalia, sävy Valkoinen. 
  • Hormiin Into Kalustemaalia, sävy Puolukka.
  • Tapetti on Pihlgren ja Ritolan valmistama, nimeltä Atomi.
  • Lattia maalattiin Uulan Puulattiamaalilla, sävy Utu.
  • Keittiökalusteet maalattiin osittain ensin Into Sisäpohjamaalilla ja pinnat Uulan Ovi- ja Ikkunamaalilla, sävy Valkoinen. Vetimet mustalla Miranolilla.
  • Työtasot käsiteltiin molemmin puolin värittömällä Osmo TopOil -öljyvahalla. Tasojen molemminpuolinen käsittely estää niiden kupertumisen.

Keittiökaapistossa on osia kolmesta puretusta keittiöstä eri puolilta Suomea ja nyt niillä on uusi elämä. Ja meillä on uusi keittiö ja siitä tuli juuri niin vanhan näköinen kuin toivoimmekin. :)


7.3.2015

These Boots Are Made For W…inter!


Rakkauteni lapikkaita kohtaan alkoi jo kymmenen vuotta sitten, kun hankin ensimmäiset perinteiset parkkinahkaiset lapikkaani. Tajusin silloin että talvisin ei ole pakko kärsiä jäisistä varpaista. Omat varpaat palelevat hyvin herkästi, joten lapikkaat olivat talvieni pelastus. Niillä kengillä tallustelin monet, monet talvet ja ne ovat edelleen käyttökunnossa, mitä nyt vuori on vähän päässyt ohenemaan.

Kun ensimmäisen kerran näin lapikaat huovasta tehtynä, olin aivan myyty. Värejä oli monta mistä valita ja punaiset pistivät heti silmääni. Ei mennyt kauaakaan kun omistin ensimmäiset punaiset lapikkaat ja niin rakkauteni vain kasvoi lapikkaita kohtaan! Huopalapikkaat ovat nimeltään Arctips ja niitä valmistaa käsityönä Töysän Kenkätehdas.

Tästä tapahtumasta on nyt noin neljä vuotta ja huopalapikkaani ovat edelleen kuin uudet, vaikka monta talvea olenkin jo tallustellut näillä. Huopaan ei tartu ollenkaan likaa, vaikka loskakeleilläkin olen huolettomasti näitä käyttänyt.



Punaiset Tipsini ovat olleet niin ihanat ja ennen kaikkea kestävät, että päätin hankkia itselleni toiset Arctipsit! :D Näihin on nimittäin tullut uutuusvärinä vaalean harmaa, jonka nähtyäni ihastuin siihen heti. Harmaat lapikaat sopivat niihin takkeihini, joihin punaiset ovat väärän väriset. Ja siis eihän kenkiä voi olla liikaa, tai liian monen värisiä…

Tässä ne ovat, vaalean harmaana.



Kevät on jo kovaa vauhtia saapumassa ja lapikkaat pääsevät pian kesälevolle. Vaikka en olekaan yhtään talvea rakastava ihminen, niin seuraavan ensilumen tullessa taas iloitsen kun saan kaivaa Tipsit esiin. Näistä tulee hyvä fiilis!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...