26.10.2014

Luku 5

Hullunkurista keittiön suunnittelua


Olin pitkään haaveillut, että sitten kun on oma asunto tai talo, niin siitä saa tehdä täysin oman näköisen. Olin myös päättänyt, että aion rohkeasti toteuttaa villeimmätkin ideani, vaikka ne olisivat kuinka omituisia muiden mielestä. Ja kyllähän me saimmekin hymyt huulille ja ihmettelyä aikaiseksi, kun kerroimme ystäville ja sukulaisille tulevasta keittiöstämme…

Normaali tapa tehdä keittiöremontti Suomessa on se, että marssii keittiöitä myyvään liikkeeseen ja tilaa sieltä uuden keittiön, ehkäpä asennuksen kanssa. Hintatietoinen menee Ikeaan ja asentaa keittiönsä itse tai sukulaisten voimalla. Keskivertosuomalainen miettii keittiöremonttinsa hinnaksi äkkiseltään ehkä noin 10 000 € (tämä on vain oma näkemykseni, ei tutkittua tietoa). Yksiöön keittiön saa noin puolet halvemmalla, tietty koska se on puolet pienempikin ja iso “luksus”keittiö voi maksaa reilusti yli 20 000 €. Isoja summia minusta, ottaen huomioon että tuo hinta kattaa lastulevyiset rungot ja aika usein mdf-ovet ja laminaattitason. Se on aika paljon kertakäyttökeittiöstä. Tarkoitan kertakäyttöisyydellä sitä, että yksikin naarmu johonkin kalvo-oveen tai laminaattiin tekee siitä osasta arvottoman.

Lähestyin keittiön suunnittelua täysin erilaisesta näkökulmasta. Muutama asia oli minulle heti päivänselvää, kun aloitin ideoinnin:
Ensimmäinen oli se, että haluan keittiön näyttävän ja myös tuntuvan talon alkuperäiseltä keittiöltä. Talo on 50-luvun alussa valmistunut nykyiselle paikalleen, joten keittiön tulisi olla sen ajan hengen mukainen. Keittiökaappien on ehdottomasti oltava kauttaaltaan puuta, sisältä ja ulkoa. Laminaattia ja lastulevyä ei talossa tulla näkemään.
Toinen asia oli, että haluan rumat kodinkoneet piiloon. Meillä ruokaa tehdään paljon, joten keittiön täytyy olla teknisesti hyvin toimiva, eli myös kodinkoneita on paljon suhteessa keittiön kokoon. Mielestäni ne eivät kuitenkaan sovi vanhan talon ilmeeseen, joten koneet piiloon! Vaikka monet asiat ennen vanhaan tehtiin paljon paremmin kuin nykyään, niin olen kiitollinen siitä että astianpesukone on keksitty. Ja mä keksin, että niitä täytyy saada kaksi.
Kolmas asia oli kaasuliesi. Se oli vaan pakko saada, kun oltiin päästy siihen makuun. Varoitus: kaasuhellaa kun oppii käyttämään, ei halua enää sähköön palata. :)

Keittiön suunnittelu alkoikin vanhojen keittiökaappien metsästyksellä. Haalimme edullisia, purettuja (likaisia, vähän räjähtäneenkin näköisiä…), puisia 40-50 -luvun keittiökalusteita muutamasta eri paikasta ja aloin pala palalta suunnittelemaan niille tulevia paikkoja. Lapsena tykkäsin pelata tetristä, joten niistä taidoista oli nyt hyötyä. Yhteen runkoon täytyi pystyä integroimaan uuni, sekä kaasutaso ja johonkin toiseen runkoon piti saada upotettua lavuaari. Niinpä näitä runkoja pyöriteltiin ja mietittiin miten löytää kaikelle paikka. Lisäksi päänvaivaa tuotti se, että vanhat rungot olivat todella matalia verrattuna tämän päivän kodinkoneisiin. Ne siis täytyisi saada toimimaan rinnakkain, joten korotuksia täytyi suunnitella runkoihin.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti ollut se, että olisi teettänyt koko keittiön paikallisella puusepällä. Tähän vaihtoehtoon olisinkin kallistunut, ellen tykkäisi itse opetella tekemään. Ajattelen kuitenkin niin, että tämä maailma hukkuu tavaranpaljouteen, joten miksi tehdä uutta kun vanhaa hyväkuntoista tavaraa on tarjolla vaikka millä mitalla.

Tässä tulee esimakuna osa tulevista kaapeistamme, kun ne olivat vielä koskemattomia. Toisessa kuvassa oleva hyrrä on erityinen lempparini, vaikka se vaati paljon korjausta.












Näitä kuvia katsellessa ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen ajatus hienosta keittiöstä. Luotin kuitenkin siihen visioon mikä oli päässäni ja sen voimalla jaksoi puurtaa aina yömyöhään saakka.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...