27.5.2014

Luku 1

Vanhan keittiön purku


Mielestäni keittiö on kodin sydän ja sen myöskin pitäisi näyttää ja tuntua siltä. Siitä syystä remontti alkaa juuri keittiöstä. Sydän tarvitsee sykkeen!
Unelmieni keittiö on rento, iloinen, lämmin, hyväntuoksuinen ja tietenkin myös toimiva ja kestävistä luonnonmateriaaleista tehty. Nykyinen keittiömme ei aivan vastannut mielikuvaani…






Ei tarvinnut miettiä mitä tuleman pitää. Työkalupakki paikalle ja sorkkarauta esiin!
Meni tovi jos toinenkin ja tilanne näytti tältä:



Huomasit varmaan kuvan pakastepizzan… Tässä keittiössä kokkaaminen jää harkintaan. :D
No nyt ei ainakaan voi enää perääntyä. Keittiökaapit löysivät itselleen uuden kodin ja ehjänä säilyneet puolipaneelit pistän talteen uusiokäyttöä varten. Ainoa mikä tähän asti on säästynyt sorkkaraudalta on kellastunut paneelikatto, joka on jo kovaa kyytiä saamassa puhdasta väriä pintaansa. Purkutyöt kuitenkin vielä jatkuvat.
Ensimmäinen yllätys tuli aika nopeasti. Tarkoitus oli purkaa seinistä pelkästään puolipaneelit ja jättää seinälevyt paikalleen, mutta ensimmäiset paneelit purettua huomasimme ettei seinien levytystä oltu jatkettu kuin paneelin alkuun saakka. Paneelien takaa löytyi siis pelkkää pahvia ja hirsiseinä. Poistimme sitten myös yläosan levytykset ja tarkoitus on putsata seinät hirteen saakka. Remontti laajenee täten seinien eristykseen ja uudelleen levyttämiseen.
Toinen, hauskempi yllätys löytyi myös paneelien takaa. Keittiössä on joskus ollut toinenkin ikkuna! Karmeja, saati lasia siellä ei enää ollut, vaan se oli laudoitettu täysin umpeen. Harmi.



Purkutöissä täytyy muistaa turvallisuus ennen kaikkea. Välillä se meinaa unohtua, kun oikein innostuu. Sähköjen kanssa olen kuitenkin mielelläni varovainen.



Saa nähdä miten lattian kanssa käy. Tietysti vähän jännittää ilmeneekö siellä kosteusvaurioita. Sen verran olen kurkkinut sinne, että tiedän päällimmäisen laminaatin alta löytyvän pari muovimattoa, eristystä, pahvia ym. noin neljän sentin paksuudelta! Kyllä se puulattia siellä jossain lymyää… siitä ensi luvussa.


7.5.2014

Riemuisan talon kirja, esipuhe




Mekkala voimistuu… nyt alkaa remontti! Talomme on 50-luvun hirsirunkoinen rintamamiestalo ja parhaiten sitä kuvaa laulu “kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun..”. Mutta arvaas oikun eikun, aion kertoa siitä teille kaiken (lähes) kaunistelematta.
Remontin tarve löytyy ihan joka sopesta, niin sisältä kuin ulkoakin. Talon väliseinät on vinkkurassa ja lattiat kallistaa…vatupassin voi heittää samantien saunan taakse. Sisäpinnat on päällystetty ajan saatossa jos jonkinmoisella muovipinnalla ja styroksilla. Uutta maalipintaa kaipailee myös talon julkisivu, sekä ikkunat. Haluan palauttaa talon sen entiseen loistoonsa ja maustaa nykypäivän teknologialla. Pidän tärkeänä talon ekologisuutta, joten kunnostamisessa tulen valitsemaan mahdollisimman luonnollisia materiaaleja ja pintakäsittelyaineita.
Talon seinä- ja lattiapinnat uusitaan joka huoneessa ja vanha sisäkatto lähes kaikkialta. Lattian laminaatit ja muovimatot vaihtuvat puulattiaksi ja kattojen styroksi- ja pahvilevyt todennäköisesti puupaneeliin. Keittiön ja vessan kalusteet ja kodinkoneet täytyy myös uusia ja hankkia puuttuvat. Remontin toteutamme pienellä budjetilla ja paljon kierrätystavaraa käyttäen. Ulkopuolista työvoimaa tarvitsemme kaasuputkien vedoissa, mutta muuten pyrimme tekemään kaiken itse.

Vaikka luonteelleni ei yhtään sovi odottaminen, yritän nyt pysyä maltillisena ja keskittyä yhteen huoneeseen kerrallaan, että asumismukavuus säilyisi parhaalla mahdollisella tavalla. Seuraavan vuoden tai kahden ajan tulemme asumaan remontin keskellä, joten puutteita ei tule ottaa liian vakavasti. Onneksemme kesä on vielä edessä päin, joten puutarhan pariin saa mennä touhuamaan jos hermot meinaa sisällä mennä. Tästä tulee hulvatonta ja jännittävää!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...